Aitoa italialaista rennosti Turun Tuomiokirkon läheisyydestä

Tämän ravintolan löysin aivan sattumalta, kun matka suuntasi jälleen kerran veljeä tapaamaan Turun suunnalle. Mieli teki italialaista, ja googlaamalla löytyi Ravintola Trattoria Romana toisen bloggarin suosittelemana. Ahaa, ajattelin, ravintola, joka ei mainosta itseään mitenkään ja Suomen tunnetuimman ravintolaportaalinkaan sivuilta ko. Ravintolaa on turha hakea. Mietin, että tämä on hyvä enne – hyväähän ei tavallisesti tarvitse mainostaa.

Miilunpolttajan spagetti

Pasta Carbonara eli Miilunpolttajan spagetti

Menin perheeni kanssa Hämeenkatu 9:ssä sijaitsevaan ravintolaan eräänä maaliskuun viikonloppuna heti sen auettua, ja onnistuimme saamaan pöydän. Päätimme selvitä kahdella ruokalajilla, lounas-aika kun oli. Tilasin Pasta Americian eli pennepastaa chili-pekonikastikkeessa. Pastan rakenne olisi voinut olla hieman pehmeämpi ja tulisempi, nimittäin chiliä ei pastassa ollut nimeksikään. Yksi seurueesta tilasi Pasta Carbonaran eli Miilunpolttajan spagetin. Carbonara oli täydellistä. Kaikki oikeat ainekset löytyi ja pasta oli ihanan kermainen, tosin ei siis mitään laihdutusruokaa.

tomaatti-juustopasta

Tämä mauton tomaatti-juustopasta lähti vaihtoon.

Klassikko juusto-tomaattispagetti oli selkeä pettymys. Henkilö, joka sen tilasi ei pystynyt valittamaan, joten hoidin asian hänen puolestaan, koska itsekin sitä maistettuani totesin sen olevan lähes syömäkelvotonta. Tilalle saatiin vieruskaverin taivaaseen kehuma Carbonara. Ruoan vaihto sujui siis ongelmitta, tästä kiitos henkilökunnalle.

Lasagne tuotiin paistovuoassa, mutta ruokailija ihmetteli, miksi se oli hieman haaleaa jo pöytään tuodessa. Maku oli muuten kerrassaan hyvä ja annos oli sopivan kokoinen.

Lasagne tuotiin uunivuoassa

Lasagne oli hyvän kokoinen ja maukas.

Jälkiruoalle jäi vatsaan vielä tilaa. Jätin itse tilaamatta, mutta sain luvan maistaa muiden jälkkäreitä. Pannacotta vadelmahillolla oli viettelevän hyvä. Reilu koko ja kaunis ulkonäkö sai veden kielelle.

Pannacotta oli viettelevän näköinen

Pannacotta vadelmahillolla

Banana Split meni perheen pienimmälle. Banaanivene oli isohko ja veikeän näköinen, juuri sellainen jäätelöannos, josta pienenä aina haaveili. Jäätelö oli ensiluokkaista ja ilmeisesti paikan päällä itse tehtyä.

Banaanivene

Banana Split eli suomeksi Banaanivene

Tiramisu-kakku tyydytti makean nälän, mutta oli kuiva reunoista. Paksut reunat olisi voinut huoletta leikata pois ennen esille laittoa. Muuten kakku oli aito ja asianmukaisesti tehty. Loppuun kaikille maistui Caffè Latte, jossa maito oli kivasti vaahdotettu ja juoma kaadettu kuumaan lasiin niinkuin pitääkin. Ravintolaa ei ole hinnalla pilattu, ja kaikkia nauratti vielä loppulaskun jälkeenkin.

Tiramisu

Trattoria Romanan versio Tiramisu kakusta

Hinta-laatusuhde on hieman keskivertoa parempi. Aito meininki ja ystävällinen palvelu saa kuitenkin pienet puutteet unohtumaan ja ruokailusta tulee oikealla asenteella miellyttävä kokemus.

Caffè Latte

Kaikille maistui loppuun Caffe`Latte eli maitokahvi.

Reetta Angelvo

Reetta Trattoria Romanassa maaliskuussa 2013

Kokonaisarvosana ***=3/5